maanantai 15. syyskuuta 2008

Vaahterasiirappinen banaanikeikauskakku

Banaanit alkoivat olla liian mustia paljaltaan syötäviksi (oikeastaan vain vihertävät kelpaavat siihen), niin täytyi keksiä niistä jotain leipomista. Bella Vanilla blogista bongasin tämän herkullisen keikauskakun, johon minulla sattumoisin oli kaapissa myös tuota vaahterasiirappia.

Ohje alunperin Bill Grangerin kirjasta Bills open kitchen, mutta kopion sen tähän tuolta Bella Vanilla blogista.

Banaanikeikauskakku

50 g voita + 100g voita
55 g tummaa sokeria (käytin fariinisokeria)
0,6 dl vaahterasiirappia
3 banaania
230 g sokeria
4 munaa
1 tl vanilja-aromia (käytin vaniljasokeria 2tl)
155 g jauhoja
1 tl leivinjauhoja
ripaus suolaa

Lämmitä uuni 180 C. Sulata kattilassa sokeri, voi ja siirappi miedolla lämmöllä. Kaada sokerisiirappiseos pyöreään voideltuun vuokaan ja lisää banaaniviipaleet siirapin päälle.

Vatkaa ekstra 100 g voita ja sokeri. Lisää munat yksi kerrallaan sekoittaen. Lisää vanilja. Sihtaa taikinaan jauho-, leivinjauho- ja suolaseos ja nostele taikina varovasti sekaisin. Lusikoi taikina banaanien päälle ja paistele n. 35 minuuttia tai kunnes kakku on kypsä.

Anna jäähtyä n. 5 minuuttia ja keikauta kakku lautaselle.



Tässä kuvassa on pohjalla sokeri-margariini-siirappiseos ja päällä banaanit. Tein kakun nuottiavainvuoassa, ettei se jää orvoksi kaappiin.



Tarjoilin kahvivierailleni kakkua inkiväärikerman kera. Ohje menisi suunnilleen näin:

Inkiväärikerma
-2,5dl Flora vispiä vatkattuna
- n.2tl inkivääriä
- pari lorausta vaahterasiirappia :)

Ja hyvää oli!

Ps. loppuu vielä hieman sunnuntaiaamun huumoria:

Menin sunnuntaipäiväksi vahtimaan pikkusisaruksiani heidän asuinpaikalleen ja aamupalalle mennessäni kohtasin tämän:

Katsoin kauempaa ensin, että äiti on jättänyt hieman tummuneisiin banaaneihin lapun tyyliin "voitte leipoa näistä jotain", mutta että "Voi käyttää satunnaisesti". Kylläpä nauratti. Lappu on oikeasti edesmenneen mummoni kirjoittama ja tullut hänen vanhoista tavaroistaan esille ja tipahtanut banaanien päälle. Hih!

2 kommenttia:

Mama kirjoitti...

Tälläiset sattumukset on aina kaikista parhaita ja naurettavimpia.

Vaahtera kirjoitti...

Niinpä! :)