torstai 28. helmikuuta 2008

Merirosvosynttärit ja nimpparit

Pari viikkoa sitten meillä juhlittin pikkuveljeni 7 v. synttäreitä myös sukulaisten kesken. Samoissa juhlissa muistettiin myös pikkusiskoani, kun hänellä sattui olemaan samoihin aikoihin nimipäivä.

Olisin jo aiemmin näistä juhlista kertonut, mutta kuvat olivat äitini kamerassa, nyt vihdoin ne sain :)

Tällaista aarrearkkukakkua meillä syötiin. Kakku on kokonaan maidoton jos ei lasketa suklaarahoja.
Ensin oli tarkoitus tehdä tälläinen: http://undyingluv.vuodatus.net/blog/489533 pääkallokakku, mutta yllätysyllätys hopeatoffeethan sisältävät maitoa (päällinen tuossa on siis hopeatoffeekinuskia) ja mustaa esim. sokerimassaa ei olisi enää ehtinyt tilata. Sankari sitten näytti lastenjuhlakirjasta, että tällaisen voisi tehdä.



Kakkuun tein 3 kpl 3 munan pohjaa. Kaksi tein pellillä ja yhden viipalekakkuvuokaan. Pellillä tehtyjä pohjia piti hieman leikellä kannen (viipalekakkuvuokapohjan) kanssa sopivaksi, ja siitä jäi yli paljon paloja sitten. Sisälle tuli sankarin toiveesta mansikkaviipaleita, omenasosetta ja gogreen vanillaa. Samat täytteet kun aarresaaressa. Täytin arkun ja kannen erikseen ja päällystin kaakaojauheella värjätyllä gogreen vispillä. Sitten sommittelin kannen arkun päälle ja korjailin vispejä niin, että kakku näyttäisi mahdollisimman aarrearkulta. En tiedä olisiko tähän joku parempi systeemi?

Työnsin kannen ja arkun väliin Lidlistä ostettuja suklaarahoja ja kanteen vielä muutama karkki jalokiveksi. Sly:ltäni saadut hopeiset kiharakynttilät kyllä kruunasivat täydellisesti tämän kakun!



Kun tuosta arkkukakusta jäi palasia, ja pikkuneiti nimpparisankari 3v. ei tahtonut merirosvonimppareita, värkkäsimme pikkuveljeni kanssa hänelle nimpparikakun kakkupohjapaloista. Kakku tehtiin pyöreään kulhoon, väliin tuli: Mansikkaviipaleita, itsetehtyä vattuhilloa ja gogreen vanillaa ja sitten kuppi kumottiin. Päällä samaa kaakaojauheella värjättyä gogreen vispiä sekä minun tekemät marsipaanikukkaset (Violetin värjäsin tuosta sinisestä apteekin punaisella värillä). Vispiin vedin haarukalla raitoja, että tulisi vähän erilainen.



Annoin pikkuveljelle lahjaksi tällaisen muumivuoan ja hän kokeili sitä heti. Veli teki kakun mukana tulleen ohjeen mukaan:



(ohje kopioitu iloleipurien sivuilta)

Muumin banaanikakku

1 muna

½ dl sokeria

1/4 dl juoksevaa margariinia tai öljyä

3 rkl survottua banaania tai omenamarmeladia

1½ dl vehnäjauhoja

½ tl leivinjauhetta

1 tl inkivääriä tai 2 tl kardemumma


Vatkaa muna ja sokeri vaahdoksi, lisää juokseva margariini, banaanisurvos sekä keskenään sekoitetut kuivat aineet. Tasoittele taikina voideltuun ja korppujauhotettuun Muumivuokaan ja kypsennä kakkua uunin alaosassa 175 asteessa noin 20 minuuttia.



Minä kuorrutin kakun mokkapalakuorrutteella eli:



(http://www.reetta.net/)



Kuorrutus:

·4 dl (225 g) tomusokeria

·50 g sulatettua voita

·5 rkl vahvaa kahvia

·1 rkl kaakaojauhetta

·2 tl vanilliinisokeria



Sulata kuorrutusta varten voi. Sekoita muut aineet keskenään, kaakaojauhe taas siivilän läpi. Sekoita seos voisulan joukkoon. Levitä kuorrutus jäähtyneen pohjan päälle. Ole ripeä, sillä kuorrutus jähmettyy nopeasti!



Koristeena nonparelleja! (Muumilta irtosi paiston jälkeen hieman tuota jalkaosaa, joten siksi tuollainen möntti muumin alapuolella. )

Kahvipöydästä löytyi myös samoja jäälauttaleivoksia, kun lastenjuhlilla sekä mustikkapiirakkaa. Suolasta ei ollut, kun ennen kahvia söimme äitini tekemää bataattikeittoa, nams!




Loppukevennyksenä täytyy kertoa pikkuveljeni kommelluksia, kun hän leipoi muumikakkua :)


1. Käskin veljeni sekoittaa kuivat aineet sekaisin kulhossa ja luettelin vielä mitkä ovat kuivia aineita. Veli sitten mittasi kulhoon ensimmäisenä öljyn...


2. Ohjeen mukaan kakkuun laitetaan ½ tl leivinjauhetta. Kun palasin pikaiselta muualla käynniltä keittiöön, veli mittasi juuri ½ desiä leivinjauhetta.


3. No, kun sitten oikeasti lisättiin yhdessä öljyä taikinaan, joka vatkaantui yleiskoneessa niin hups! Metallinen desimitta putosi veljen kädestä, kun hän varta vasten tahtoi sen öljyn itse kaataa taikinaan. Desimitta kimposi koneesta suoraan minun päälle :D Taisi tuo vatkaajakin hieman vääntyä, mutta vääntyi se takaisinkin.

Eihän kaikkea voi heti osata, vaan harjoitus tekee mestarin :)

Ei kommentteja: